Autotonta päivää vietettiin pääkaupunkiseudun tienoilla tänään kahdeksatta kertaa. Tarkemmin päivästä voi lukea niin YTV:n kuin HKL:nkin tiedotteista. Allekirjoittanut on viimeisinä aikoina matkannut lähinnä henkilöautolla, mutta tänään tuli taas matkailtua julkisissa. Kuten arvata saattaa, syyt henkilöautolla matkustamiseen kyllä muistuivat äkkiä mieleen:
Ensimmäinen matkustusväline:
E-junan Espoon Kauklahdesta piti lähteä kello 13:24 mutta laiturialueelle saapuessani näkyi jo aseman ainoassa kolmosraiteen näyttötaulussa uudeksi lähtöajaksi 13:30. Eikun siis odottelemaan. Kellon näyttäessä 13:31 juna saapui mutta vain odottamaan, junahenkilökunta siirtyi junan ulkopuolelle savuamaan. Tämä sen takia, että samaa raidetta käyttävä InterCity2-juna oli matkalla Helsinkiin ja VR:llä tuntuu olevan pitkän matkan junilla jostain käsittämättömästä syystä etuajo-oikeus.
Joten lopulta E-juna lähti asemalta kello 13:36, vain kolme minuuttia ennen perässä tulevaa S-junaa. Kuten arvata saattaa, oli matkustusmukavuus kaukana kun kahden junan matkustajat sulloutuivat yhteen junaan, ja sen ainoaan yksikköön.
Luonnollisestikaan Valtion Rautatiet ei katsonut tarpeelliseksi järjestää mitään kuulutuksia junan myöhästymisestä tai perässä tulevasta S-junasta johon olisi ollut järkevää ohjata myöhempien asemien matkustajat.
Kulkuneuvo kaksi:
70T Kamppiin, positiivista oli bussin saapuminen pysäkille täsmälleen oikealla kellonlyömällä. Toinen positiivinen asia oli bussin saapuminen päätepysäkille niin ikään aikataulun mukaan. HKL lienee laskenut liikennöintiajat lauantain alkuillan vähäisen liikenteen mukaan. Iso miinus sen sijaan tuli bussin lämmityksestä, joka ei jättänyt istumaelintä kylmäksi. Kuljettaja kuitenkin ajeli oma ikkunansa auki, joten jaloissa sitten vastavuoroisesti veti. Tilastollisesti kaikki oli siis hyvin.
Viimeinen matkustusväline:
72 Tapanilaan. Tämäkin linja-auto pysyi aikataulussaan lähes täysin, joten edellisen matkan aikana tehty havainto aikataulujen sovitusajoista sai vahvistusta. Bussi eteni sangen reippaasti ja vähämatkustajaisesti pitkin katuja, joskin kellon huomasi olevan iltakymmenen paremmalla puolella matkustamon metelistä päätellen.
Merkitsenkin seuraavaksi kalenteriini 22.09.2008 autolliseksi päiväksi itselleni. Ehkä olen itsekäs ympäristön vihaaja ja pienoinen elitisti (tai snobi kuten eräs kaverini toisinaan on kutsunut minua) mutta julkinen liikenne ei vain sovi minulle.
Kulkuneuvo kaksi:
70T Kamppiin, positiivista oli bussin saapuminen pysäkille täsmälleen oikealla kellonlyömällä. Toinen positiivinen asia oli bussin saapuminen päätepysäkille niin ikään aikataulun mukaan. HKL lienee laskenut liikennöintiajat lauantain alkuillan vähäisen liikenteen mukaan. Iso miinus sen sijaan tuli bussin lämmityksestä, joka ei jättänyt istumaelintä kylmäksi. Kuljettaja kuitenkin ajeli oma ikkunansa auki, joten jaloissa sitten vastavuoroisesti veti. Tilastollisesti kaikki oli siis hyvin.
Viimeinen matkustusväline:
72 Tapanilaan. Tämäkin linja-auto pysyi aikataulussaan lähes täysin, joten edellisen matkan aikana tehty havainto aikataulujen sovitusajoista sai vahvistusta. Bussi eteni sangen reippaasti ja vähämatkustajaisesti pitkin katuja, joskin kellon huomasi olevan iltakymmenen paremmalla puolella matkustamon metelistä päätellen.
Merkitsenkin seuraavaksi kalenteriini 22.09.2008 autolliseksi päiväksi itselleni. Ehkä olen itsekäs ympäristön vihaaja ja pienoinen elitisti (tai snobi kuten eräs kaverini toisinaan on kutsunut minua) mutta julkinen liikenne ei vain sovi minulle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti